perjantai 9. lokakuuta 2015

Syksyn valo

Lokakuu. 

Syksyn kirkas valo pilkistää sisään ikkunoista, taustalla puhtaan sininen taivas. Kaulaliinoja ja lapasia kaivetaan esiin, hengitys höyryää ja nenät punoittavat. Kuulaat aamut tuovat sisäisen ilon pintaan, vaikka samalla piilotamme kehomme paksumpien vaatekerrosten alle. Kellastuvat ja punastuvat vaahterat ihastuttavat upeilla väreillään, lintuaurat suuntaavat kohti lämpimämpiä maita. Lapset ja lapsenmieliset aikuiset juoksevat läpi kahisevien lehtikasojen ja kiljuvat riemusta. Ulkoisesti luonnossa on vielä tekeillä kaikenlaista ennen kuin talven hiljaiset hetket ottavat maan syleilyynsä. 

Katseemme ja ajatuksemme voivat tähän aikaan vuodesta kääntyä ulkoisen luonnon ihailusta myös sisäänpäin, pohtimaan omaa henkilökohtaista sadonkorjuutamme. Mitä olen tänä vuonna saavuttanut? Vai olenko mitään? Missä asioissa voin korjata satoa? Missä olen onnistunut ja missä en, ja miksi? Mitä voisin ensi vuonna tehdä eri tavalla? Nyt on myös hyvä aika kerrata mielessään mahdollisia haaveita, unelmia tai tavoitteita. Haaveiden siemeniä voi istuttaa mieleensä tulevaa kevättä varten, aivan kuten kevätkukkien sipulit laitetaan maahan syksyllä odottamaan seuraavaa kevättä. 

Sisäänpäin kääntyminen johdattaa meidät itsemme äärelle myös joogassa. Voit tutkia teetkö harjoitusta säännöllisesti, esimerkiksi viikottaisessa joogaryhmässä, mitä harjoitus sinulle antaa, mitä sinä annat harjoitukselle? Annatko harjoituksen saapua myös kotiisi, arkesi keskelle? Teetkö kotona venytyksiä, jotka mukavasti vetreyttävät ja rentouttavat kehoa, vai annatko itsellesi luvan mennä makuulle ja annatko kehosi rentoutua, vaatimatta siltä mitään? Välillä vartin jooga piristää tai rentouttaa ihmeellisesti ja antaa voimia jatkaa arjen toimia. 

Välillä taas tarvitaan pitkä, tunnin tai puolentoista tai jopa kahden tunnin rauhallinen ja viipyilevä harjoitus, jonka alussa annetaan keholle mahdollisuus hellittää, lihasten rentoutua vähä vähältä, haukotusten tulla. Lopetetaan tekeminen. Pitkät venytykset makuuasennossa päästävät valtavat makoisat haukotukset valloilleen ja siinäkös keho rentoutuu ja päästää irti monenmoisista jännityksistä. Nautitaan haukottelusta. Pyöritellään ranteet ja sormet tietoisen hitaasti, tutkitaan mitä siellä oikein tapahtuu. Otetaan varpaat ja nilkat mukaan. Hitaan ja tutkivan harjoituksen edetessä jännitykset eri puolilla kehoa pääsevät laukeamaan ja tilalle hiipii lisääntyvä läsnäolo. 

Ihminen huomaa hengittävänsä, huomaa miten kehon osaset liikkuvat yhteistyössä. Vähitellen liikkeiden ja hengityksen koordinaatio paranee ja yhteinen rytmi, myöhemmin ehkä myös sävel löytyy. Arki väistyy tuonnemmaksi, on vain hengitys, liike, ja tietoisuus hengityksestä ja liikkeestä. Saattaa myös käydä niin, että hengitys ohenee kuin juoksevaksi hunajaksi - ja lakkaa hetkeksi. Syntyy tauko. Kunnes hengityksen syklinen liike kääntyy toiseen suuntaan ja mahdollisesti saavuttaa toisessa päässä uuden pysähtyneen tilan. Tilan, jossa ei tarvitse edes hengittää. Spontaanisti syntyvät tauot sisään- ja uloshengitysten välissä voivat pidentyä ja jossain vaiheessa harjoitustasi saatat huomata, että jatkuvana virtana kulkevat ajatuksetkin ovat loppuneet hetkeksi. On syntynyt tila ajatusten väliin. Nämä ajatusten väliset tilat voivat oman harjoituksesi edetessä lisääntyä ja hengitystauot pidentyä, jolloin aito sisäisen pysähtymisen ja läsnäolon prosessi on saanut alkunsa. 

Rauhan ja seesteisyyden tunne alkaa vallata tilaa hektisyydeltä, jatkuvilta ajatuksilta ja tekemiseltä. Eikä pelkästään joogamatolla harjoituksen aikana, vaan arkisissa tilanteissa, kassajonossa, punaisissa valoissa odottaessa, ruuan palaessa pohjaan, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Ja itsensä kanssa. 

Elämä on ajoittain vaikeaa. Väsyttää, ei ehdi tai saa aikaiseksi liikkua tarpeeksi, lapset kitisee, flunssaa pukkaa ja olo on vetämätön, arjen kaaos tuntuu kaatuvan niskaan ja omaa aikaa ei ole tarpeeksi. Yritetään silloin muistaa, että meillä on mahtava väline tai metodi, joka toimii, kun sitä vaan käyttää. 

Jooga toimii, kun joogaa. Ota tai järjestä aikaa omalle harjoitukselle. Arjen kuviot, hektinen äänimaailma ja kaikenlaiset ulkoiset vaatimukset, olkoon ne sitten aitoja tai kuviteltuja, eivät katoa noin vain hokkus pokkus, mutta rauhallinen joogaharjoitus saa piikit pystyssä olevan hermoston rauhoittumaan, sydämen sykkeen laskemaan, ajatukset kulkemaan selkeämmin... lyhyesti sanottuna: pystyt ottamaan vastaan samat arjen haasteet aivan eri tavalla, kun sisäinen myräkkä on taltutettu. Mitä säännöllisemmin harjoittelet, sitä selvemmin näet ja koet arjessasi joogan seesteyttävät vaikutukset. 

Tuokoon joogaharjoitukset sisäistä valoa syksyysi.

torstai 21. toukokuuta 2015

Kohti kesää


Kesällä Suvanto ottaa rennosti ja joogaa luonnon helmassa aina kun mahdollista.

Kosminen tanssija voikukkapellolla
Suvanto kannustaakin harjoittamaan rentoa ja tietoista, hellittävää joogaa kaikkialla, minne varpaat vievät: joogaa lenkkipolulla, metsässä, pellon pientareella, puistossa, laiturilla, takapihalla, mökin kuistilla (mikäli sääsket sallivat)...




Aina on aikaa pysähtyä, hengittää sisään ja ulos, ottaa pari makoisaa, tietoista venytystä, tuntea maa jalkojen alla. Olla hetki läsnä itselleen.

Ja jos tuntuu, että aikaa ei ole, niin jonkun viisaan sanoin: "Jos sinulla ei ole aikaa meditoida puolta tuntia päivässä, meditoi tunti."

Värittäminen ja rauhoittuminen yhdessä tyttären kanssa on erinomaista meditaatiota kesälläkin.

Jo 5-10 minuutin hiljentyminen ja pysähtyminen kannon nokkaan saa aikaan ihmeitä. Kuuntele luontoa ympärilläsi, tunne tuulenvire ja aurinko, haistele metsän meheviä tuoksuja. Maistele pari mustikanlehteä. Anna katseen levätä vihreän maiseman syvyydessä.

Ylösalainen pelleasana
Huomaa, että kehosi hengittää.

Hymyile, vaikka sisään päin.

Kaunista alkavaa kesää ja rentouttavia, mahdollisesti oivaltavia joogahetkiä toivottaen,

Maisa






maanantai 2. helmikuuta 2015

Muistakaa hyvät ihmiset rentoutua!

Nyky-yhteiskunnassa suoritetaan. On kiire, pitää olla tehokas ja yrittää parastaan.
Moni stressaa, väsyy, uupuu, masentuu. Miksi palautumisen tärkeydestä puhutaan niin vähän?
Pelkkä vuosiloma tai pidennetyt viikonloput eivät riitä palautumiseen. Tärkeää olisi antaa mielen ja kehon palautua työpäivän stressistä ja hektisestä menosta myös arkisin ja vapaapäivinä.

Suvanto ehdottaa seuraavanlaista itselle lempeää palautumista aina kun se on mahdollista:

Vaihe 1. Istu alas. Juo kuppi teetä. Älä hötkyile.
Tässä vaiheessa ihmisen aivot ovat usein vielä tehokkuusasennossa, joten alas istuminen ja teen juominen voi tuntua lorvailulta. Istu kuitenkin rauhassa, sulje TV, sulje silmät. Musiikki voi olla joillekin tarpeen sopivan mielentilan löytämiseen. Nauti kuumasta juomasta ja anna syvän uloshengityksen tulla. Hellitä nauttimaan teehetkestä. Tai lue vaikka hyvää kirjaa ja syö pala suklaata.

Vaihe 2. Kun tarpeellinen määrä teetä on juotu, pue päälle mukavat ulkoiluvaatteet. Jätä kännykkä ja kello kotiin, jos mahdollista. Lähde luontoon, mene metsään. Metsään kävellessä voi reippailla niin että tulee sopivasti hiki pintaan. Kun pääset metsään, pysähdy. Hengittele metsän tuoksua, katsele, kuuntele. Nauti. Haahuile sitten metsässä ilman tavoitteita, ei tarvitse olla yhtään tehokas. Venyttele kiveä tai puuta vasten. Istu kannon nokkaan tai makoile lämpimällä kalliolla. Katsele pilviä. Halutessaan voi myös hyppiä, juosta, kiipeillä, tutkia ötököitä, puroa, sieniä, lehtien värejä ja muotoja, ihan mitä vaan mieleen juolahtaa. Ollaan taas lapsia ja innostutaan pienistä jännittävistä yksityiskohdista, joita luonto on pullollaan. Anna metsän tulla ihon alle.

Image d'Annick Pirson
Vaihe 3. Palaa kotiin kun siltä tuntuu (tai jos on sovittu tietty aika esim. puolison ja lasten kanssa). Jos suinkin on mahdollista, asetu selinmakuulle meritähtiasentoon raajat levällään, vaikka olohuoneen matolle tai makuuhuoneeseen. Kunhan saat olla vielä hetken rauhassa. Hellitä koko keho. Anna kaikkien jäsenten tuntua painavilta, anna mielen rentoutua. Jos nukuttaa, ota viltti ja torkut.

Vaihe 4. Heräile, venyttele, kiskottele, haukottele. Iloitse siitä, että sallit itsellesi lempeän metsäkävelyn ilman tavoitteita. Tunnustele miltä nyt tuntuu. Kiitä itseäsi ja päätä tehdä sama useammin.

Vaihe 5. Optio: käy kuumassa suihkussa tai sauno. Syö hyvää ruokaa. Mene aikaisin nukkumaan. Kiittele itseäsi, sitä ei voi tehdä liikaa :)

Pähkinänkuoressa siis:
1. Istu alas, anna itsellesi lupa hellittää ja jättää (koti)työt tuonnemmaksi. Juo teetä tai muuta.
2. Lähde luontoon. Nauti vuodenajoista ja hapekkaasta ilmasta.
3. Palaa kotiin, hellitä selinmakuulle. Rentoudu.
4. Vevyttele, haukottele niin, että leukaperät natisevat.
5. Kuuma suihku tai sauna. Sen jälkeen rentoa yksin/yhdessäoloa.

Kun pahin stressi ja väsymys alkaa kaikota, jaksamista löytyy pikkuhiljaa myös intensiivisemmälle liikunnalle. Väsyneenä ja stressaantuneena tekee hyvää ensin rentoutua, hellittää, olla itselleen lempeä ja armollinen. Aina ei tarvitse jaksaa. Kuuntele omia tuntemuksiasi ja pysähdy, jos sydän pamppailee lähinnä stressistä. Anna sykkeen nousta välillä myös haarahyppelystä keskellä metsää tai peltoa. Kun voimia alkaa taas löytyä, niin hikiliikuntakin alkaa maistua.

Rento keho - rento mieli.
Rento mieli - rento keho. 

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Talven joogailoja osa 2

Viime talven seesteisen joogiset pranakävelyt lumisessa metsässä ovat vaihtuneet reippaaseen talvipyöräilyyn. Tämä joogi pukee toppavermeet ylle ja posket punaisina polkaisee ohjaamaan tunteja. Kirkkaan sininen taivas, upea auringonpaiste ja -15c pakkanen, lumi kimaltelee ja hengitys huuruaa. Joogasalille saapuessa on lämmin olo ja koko keho hengitystä myöten kiittää virkistävästä pyöräreissusta. Alkulämmittely on tehty, joogamatto aukeaa lattialle. Istutaan alas ja ojennetaan selkä. Annetaan kirkkaan talviauringon tulvia sisään ikkunoista - "Melkein saisi aurinkolasit laittaa nenälle kuin puistojoogassa ikään", yksi joogaajista naurahtaa. Tunti alkaa. 

Joogatunnin päätteeksi puetaan jälleen ylle kaikki lämpimät vaatekerrokset ja joogaajat lähtevät kukin omaan suuntaansa. Suljen salin oven, painan pyöräilykypärän päähän ja vedän isot rukkaset käteen. Ja taas mentiin. Talvisäässä pyöräillessä hengitysrytmi taitaa olla aika kaukana syvästä ja rauhallisesta palleahengityksestä, mutta keuhkot tuntuvat silti tuulettuvan perinpohjaisesti. Koti häämöttää jo. Perillä kuoriudun ulkovaatteista, vedän jalkaan vaaleanpunaiset villasukat ja pistän teepannun pörisemään. Yogitean vahva aromi leviää huoneeseen. Hymyilen onnellisena.


lauantai 3. tammikuuta 2015

Uuden vuoden toivotukset

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat.
Tuokoon tullessaan mitä kaipaat.
Vieköön mennessään mitä taakkana kannat.

Katso taaksesi ja kiitä.
Katso eteenpäin ja luota.
Katso sisäänpäin ja usko.
Katso ympärillesi ja rakasta.

Seesteistä ja jooganhenkistä Uutta Vuotta
toivottaa Suvanto Jooga