sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Oivalluksia Nro 2

Oivallus on hyväksi koettu ja testattu joogavinkki, jota jokainen joogaaja voi kokeilla itse tykönänsä ja/tai joogaryhmässä.

Toinen Oivallus: Älä suorita. 

Olipa kerran oppilas, joka joogasi ahkerasti opettajansa johdolla. Hän halusi osoittaa miten etevä hän jo oli ja mitä kaikkea hän oli joogasta oppinut. Intensiivisen joogaviikon kuudentena aamuna häntä kuitenkin väsytti ja olo oli voimaton. Aamuharjoituksen aikana silmissä sumeni ja pyörrytti, ja hänen oli käytävä pitkäkseen. Iltaharjoituksen koittaessa oppilaasta tuntui, ettei hän jaksaisi liikuttaa enää eväänsäkään. Hän meni opettajansa luo ja sanoi: "Olen ollut tänään väsynyt ja aamulla huimasi. En tiedä miten jaksan joogata. Ehkä joudun välillä vain lepäämään matolla." Opettaja vastasi viisaasti: "Teet vain juuri sen, mikä tuntuu nyt hyvältä. Älä tee sen enempää, mutta älä myöskään vähempää."
Oppilas paneutui makuulle virittäytymään harjoitukseen. Häntä jännitti miten tässä kävisi. Vähitellen harjoitus alkoi. Sen edetessä oppilas teki sen mihin hänen voimansa riittivät ja kuunteli itseään. 
Illalla nukkumaan mennessään oppilas makasi pohdiskellen vuoteessa. Hänestä tuntui, että jotain merkittävää oli tapahtunut. Illan joogaharjoitus oli paras, jossa hän oli koskaan ollut. Hän oli ollut niin uuvuksissa, että oli vihdoin antanut itselleen luvan tehdä vain sen, minkä pystyi ja jaksoi. Hän oli väsymyksessään luopunut suorittamisesta ja näyttämisen halusta. Opettaja oli antanut hänelle luvan aidosti kuunnella itseään ja luopua kaikesta ylimääräisestä. Hän teki harjoitusta vain itseään varten eikä vaatinut itseltään mitään. Oppilaasta tuntui voimakkaasti, että pieni iloinen joogalamppu syttyi jossain hänen sisällään. Sinä yönä hän nukkui rauhallisesti ja unia näkemättä.
Aamulla oppilas meni opettajansa luokse ja kertoi havainnoistaan. Hän lisäsi: "Ei tämä vielä valaistuminen ole, mutta pieni lamppu syttyi silti." Opettaja katsoi häntä lempeästi ja sanoi: "Huomasin, että teit iltaharjoitusta hyvin keskittyneesti ja olit siinä läsnä. Itse asiassa aika suuri lamppu syttyi."

Tästä opimme, että kaikkea jännittävää ja odottamatonta voi tapahtua Suomen Joogaopistolla. 
Ihmisessä on luultavasti sisäänrakennettuna ominaisuus, joka ajaa meitä suorittamaan, antamaan parastamme ja näyttämään muille kuinka hyviä olemme eri asioissa. Ilman tätä suorittamisen tarvetta pyörää, sähkölamppua ja kännykkää ei olisi keksitty. Ihmisellä on tarve kehittää itseään ja ympäristöään ja helpottaa elämäänsä kaikenlaisilla keksinnöillä. Jooga puolestaan asettaa haasteen opetella pois tästä suorittamisen ja näyttämisen tarpeesta. Harjoitusta tehdään itselleen, silmät suljettuina, keskittyneenä omiin tuntemuksiin. On vaikea päästää irti siitä ajatuksesta, että joku tarkkailee, katsoo tai arvioi suoritustamme. Liikuntatunneilta tuttu mittaaminen, ajan ottaminen ja paremmuusjärjestykseen laittaminen ei kuulu hathajoogaan. Kukaan ulkopuolinen ei arvioi asanasi täydellisyyttä. Sisäinen tuntemus siitä, että olen "oikeassa" asennossa, on tarpeeksi hyvä. Opettaja tai ohjaaja voi toki linjata kehoasi tarkemmin, jotta vältetään turhia kipuja esim. selässä tai niskassa.
Kun jollain harjoituskerralla päästät aidosti irti ja hellität joogan vietäväksi, huomaat kyllä eron suorittamisen ja hellittämisen välillä. Tunne on mahtavan vapauttava.

Kun maltat joogata suorittamatta, harjoituksen vaikutukset tuntuvat kehon, hengityksen ja mielen tasolla moninkertaisina. 

Ensimmäisen Oivalluksen voit käydä lukemassa täältä.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Aistit terävinä aamujoogassa

Aamu sarasti tänään huomattavasti vähemmän helteisenä kuin viime viikolla, ilma oli suorastaan viileän autereinen. Reippaat joogaajat kerääntyivät silti Kupittaalle puistojoogaharjoitukseen ja pääsimme myös kotiin ennen kuin pisarat alkoivat putoilla maahan saakka. Kuuma kookostee kruunaa raikkaan aamun ja lämmittää kylmät sormet. 

Turun Kupittaanpuistossa puistojoogan teemana on tänä kesänä Aistit. Wikipedia, tämä ei aina ihan paras lähde, kertoo aisteista seuraavanlaisesti: "Aisti on eliön keino havainnoida ympäristöään."

"Ihmisen aistien lukumäärä riippuu määrittelijästä. Esimerkiksi tuntoaistin alueella on monta erilaista vastaanotinta eli reseptoria, jolloin vaikkapa kutituksen aistiminen sisältää vaikeita määrittelykysymyksiä. Perusaisteissa seuraava jäsennys on ehkä toimivin: makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti, tuntoaisti, tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Esim. nälkä on sisätuntemus. Tuntoaisti voidaan jakaa kosketus-, värinä-, lämpö-, kylmä-, kipu-, asento- ja paineaistiin. Yleensä aistit integroituvat toimimaan hyvin yhdessä ja ihmisen havainto itsestään ja ympäristöstään koostuu monien aistien antamasta kokonaiskuvasta. Kuudennella aistilla tarkoitetaan vaistoa tai muuta paranormaaliksi luokiteltavaa aistimistoimintaa, kuten kykyä tietää asioita ennakolta. Tällaisia aisteja ei ole tieteellisesti pystytty todentamaan. Ihmisen kykyä aistia muuta sähkömagneettista säteilyä kuin valoa ja lämpösäteilyä on myös tutkittu, mutta todisteita tällaisesta sähköyliherkkyydestä ei ole saatu."

"Eläinkunnassa esiintyy aisteja, joita ihmisellä ei ole. Hait paikantavat saaliitaan heikkojen sähköimpulssien perusteella. Myös nokkaeläimillä on sähköaisti. Linnuilta on löydetty herkkyyttä magnetismille, jonka avulla ne suunnistavat maan magneettikentässä. Lepakot taas käyttävät kaikuluotausta ympäristön esineiden havainnointiin ja saaliiden löytämiseen. Kaloilla on kylkiviiva-aisti, jolla aistitaan ympäristön värähtelyjä, petokalat käyttävät aistia saalistukseen ja saaliskalat suojautumiseen petokaloilta. Kalkkarokäärmeillä on infrapuna-aisti. Koiria käytetään monissa tehtävissä niiden erinomaisen hajuaistin takia. Monilla eläimillä aistit ovat tarkempia kuin ihmisellä tai ne toimivat eri osassa valon tai äänen spektriä kuin ihmisen aistit." 

Miten aistit sitten liittyvät joogaan? Joogaharjoituksessa ihmisen mielenliikkeet hiljenevät hitaan ja tietoisen kehon harjoituksen sekä oman hengitysrytmin seuraamisen myötä. Aistit terävöityvät havainnoimaan ympäristöä sekä kehon ulkoisia ja sisäisiä tuntemuksia. Opimme myös pikku hiljaa sulkemaan ulkoiset ärsykkeet pois mielestämme ja keskittymään omaan joogaharjoitukseemme. Tarkkailemme mitä sisällämme tapahtuu, miltä tämä liike tuntuu? Missä se tuntuu? Mitä tapahtuu kun pysähdyn? Kun asetumme asanaan, aistit ovat valppaina, mutta samalla levossa. Keho on pysähtynyt asanaan. Hengitys kulkee kuin itsestään, ponnistelematta. Mieli on pysähtynyt ja ajatusten väliset tauot pitenevät. Olen läsnä tässä tilassa ja tässä hetkessä, läsnä itsessäni.

Harjoituksen myötä aistit toimivat luonnostaan herkemmin myös arkielämässämme, johon joogan olisi tarkoitus sulautua osaksi jokapäiväistä toimintaamme ja ajattelumaailmaamme. Esimerkiksi voi huomata miten makuaisti on hienovaraisempi, kuulo herkistyy luonnon äänille tai miten metsässä istuessaan tuntee olevansa vahvemmin läsnä tässä hetkessä, tikan koputellessa käkkärämännyn latvassa ja tuulen puhaltaessa hiuksiin. Jooga voi auttaa pitkässä kassajonossa, kun hengittää syvään, sulkee hetkeksi silmät ja ajattelee, että ei tässä ole kuitenkaan niin kiire.

Tuntoaistia voi harjoittaa esimerkiksi juuri nyt menemällä takapihalle. Aurinko paistaa ja vettä ripottelee aivan kevyesti. Voi kokeilla miltä tuntuu, kun pieniä pisaroita putoilee päälaelle, kasvoille ja kielelle, sekä käsivarsille ja paljaille varpaille. En kuitenkaan mene ulos, vaan teen harjoitusta mielessäni. Mielikuvistuspisarat kutittavat päänahkaa ja kielellä tuntuu hassulta. Aurinko paistaa mielen sisälle saakka ja hymyilyttää.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Kesän 2013 Puistojoogat pyörähtivät käyntiin helteisessä säässä

Kesäkuu alkoi Turussa helteisissä tunnelmissa. Maanantaina aurinko killitti siniseltä taivaalta ja lämpömittari näytti +20c jo kuudelta aamulla. Kevyen aamiaisen jälkeen sipaisin aurinkovoidetta pintaan, nappasin joogamaton mukaan ja pyöräilin Kupittaalle. Vehreä puisto tuoksui trooppisen kesäiselle, linnut sirkuttelivat iloisesti ja jossain ruohonleikkuukone pörisi lupaillen täydellistä kesäpäivää. Lintulammen ja Kupittaan Paviljongin väliselle nurmikentälle saapuikin pian kymmenen aamuvirkkua joogaajaa ja Kuuden Aistin Puistojoogan ilmainen tutustumisviikko pyörähti vihdoin käyntiin.

Keskiviikkona sää oli mitä upein ja lämmin aurinko oli saanut turkulaiset liikkeelle sankoin joukoin. Koko Kupittaanpuisto ja tavanomainen jooganurmikkomme suorastaan kuhisi auringonpalvojia, mölkynpelaajia, grillaajia, lapsiperheitä ja urheilijoita, mutta lähistöltä löytyi onneksi vapaa nurmikenttä, joka sopi hyvin meidän käyttöömme. Iltajoogaan saapui huikeat 33 joogaajaa! Toivottavasti kaikki pystyivät nauttimaan mukavasta ja hyvästä harjoituksesta väenpaljoudesta huolimatta.

Tänään torstaina jatkoimme vielä ilmaista tutustumisviikkoa "lounasjoogalla". Puisto suorastaan huokasi kuuman keskipäivän auringon alla ja näin ollen olikin viisasta joogata suurten puiden katveessa. Lounasjoogaan osallistui kuusitoista joogaajaa, eli tutustumisviikolla Suvannon Puistojoogassa kävi yhteensä mahtavat kuutisenkymmentä joogasta kiinnostunutta. Kiitokset kaikille tällä viikolla Suvanto Joogaan osallistuneille!

Puistojoogassa on tänä kesänä kolme erilaista harjoitusta: keskipäivän aikaan teemme tasapainottavaa ja rentouttavan virkistävää harjoitusta, kun taas aamujooga piristää ja antaa puhtia päivään, iltajoogan ollessa rauhoittava, rentouttava ja palauttava työpäivän jälkeen. Ensi viikolla jatkamme samoilla harjoituksilla, joista olemme saaneet tällä viikolla maistiaisia. Teemme kesäkuun aikana ja säiden salliessa samaa aamu-, ilta- ja lounasharjoitusta neljä kertaa peräkkäin, jolloin harjoitusten liikkeet painuvat vähitellen kehomuistiin. Ensimmäisellä kerralla huomio kiinnittyy pitkälti muotoon, eli siihen mitä ja miten tehdään. Toisella kerralla osa liikkeistä on jo tuttuja, ja kolmannella kerralla koko harjoitukseen, liikkeisiin, hengitykseen, taukoihin, rentoutumiseen jne. pystyy keskittymään syvemmin, kun liikkeet ovat tulleet tutuiksi. Silloin harjoitukseen pääsee kunnolla sisälle, ja joogan kokeminen muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi. Elokuussa tutustutaan uusiin aamu-, ilta- ja keskipäivän harjoituksiin.

Oikein lämpimästi tervetuloa kaikki uudet ja vanhat joogit!