lauantai 15. syyskuuta 2012

Syksy

Suvanto Jooga uiskentelee syksyisen syvissä ja hitaissa vesissä. Joki liukuu ohi, omassa uomassaan. Välillä se virtaa vastavirtaan, kun oikein tuulee. Aurajoen rannoilla historia ja luonto kohtaavat, lenkkeilijä kävelee havisevien historian kerrosten läpi. Hetkittäin voi aistia sukupolvien ketjun läsnäolon ja kaiken läpi joki virtaa vakaana ja ylväänä kohti merta.

Kirpeinä päivinä aurinko voi yllättää lenkkipolulla kulkijan. Yhtäkkiä se pilkistää pilvien takaa, valaisee maiseman ja saa pihlajanmarjat loistamaan upean punaisina. Silloin kannattaa pysähtyä parin hyvän venytyksen ajaksi nauttimaan upeista lenkkimaisemista, antaa silmän levätä ja mielen tyyntyä. Tekee hyvää hengittää sisään hapekasta ilmaa, antaa katseen kiertää peltoja, metsän reunaa ja pitkin jokea, joka tulee jostakin vasemmalta ja katoaa oikealle mutkan taa. Okran sävyt pelloilla yhtyvät metsien vihreään ja taivaan tumman puhuviin sävyihin. Ruska näkyy ujona keltaisena siellä täällä, lenkkeilevää joogia hymyilyttää ja elämä tuntuu ihanalta.